Kahden viikon työskentely helmi-maaliskuun taitteessa oli työryhmälle ensimmäinen yhteinen työskentelyjakso projektin tiimoilta. Työskentelyn lähtökohtana oli eläinten rooli sirkuksessa. Työskentelimme pääosin sirkuksen ja nukketeatterin elementtien kanssa. Lähdimme tutkimaan, miten eläinten liikekieltä ja omaehtoisuutta voitaisiin ilmentää löysän nuoran, rengastrapetsin, kontaktipallojen sekä nukketeatterin elementtien kautta. Valitsimme myös lähes joka päivä voimaeläimen, josta inspiroiduimme joko liikkeellisesti tai pohtien ja keskustellen siitä nousevia teemoja.

Odotimme jo etukäteen innolla lunta ja talvea – Vänskä hieman enemmän vielä kunnon pakkassäitä kuin Sara. Alkuviikosta olikin ihana nauttia 10-20 asteen pakkasista. Ensimmäisellä viikolla otimme myös heti haltuun paikallisen avantopaikan, joka saa ehdottoman suosituksen. Iso osa kävijöistä oli Outokummun Riverian tanssin opiskelijoita tai muuten taiteen tekijöitä ja tunnelma oli karjalaisittain vastaanottavainen ja lempeä.

Työskentelimme Teatteri Kiisussa. Tilaa oli mukavasti, vaikka tila oli hieman viileä ja perus raksavalojen lisäksi ei ollut muuta valaistusta. Työskentelyä rytmitti tilan muut käyttäjät, kuten iltojen sirkusopetukset, jolloin jouduimme purkamaan mm. löysän nuoran. Muuten saimme olla rauhassa ja tilassa oli hyvät fasiliteetit. Suosittelemme kurkkaamaan rakennuksessa kiinni olevan hallin, jossa oli upea kaiku.

Pyrimme työskentelyssä tasapainottelemaan taiteellista työskentelyä, toimistotyötä sekä ulkoilmasta ja luonnosta nauttimista. Teimme kaksiosaista päivää teatterilla, kun tulimme syömään lounasta takaisin aina residenssirakennukseen. Jos lunta on, suosittelemme ottamaan pulkat mukaan, sillä pienten mäkien laskeminen tuo hyvää iloa matkalle. Muutenkin pulkkamäki työskentelypäivän välissä tai päätteeksi auttaa hyvin puhdistamaan mieltä.

Ensimmäisen viikon lauantaiksi lainasimme liukulumikengät kirjaston rakennuksessa sijaitsevasta nuorisotilasta (ovat ilmaisia residenssissä työskenteleville) ja lähdimme Juojärvelle retkelle. Tuuli uivelsi avoimella järvellä, kun kuljimme Laitasaareen laavulle. Yhden pilkkijän näimme ja järvelle oltiin myös ajamassa hiihtolatuja. Kaikenlaiset pienet jäljet koristivat umpihankea, joita jäimme ihailemaan.

Sunnuntaina lähdimme kirpputorikierrokselle Joensuuhun, jossa vierailimme myös Botaniassa. Botanian talvipuutarha oli illan hämärässä upeasti valaistu ja nautimme lasten kanssa kilpaa jäämäkien laskemisesta liukureilla.

Kävimme myös ke 1.3. katsomassa toisen vuoden tanssin opiskelijoiden soolotöitä. Suosittelemme lämpimästi tutustumaan paikalliseen tarjontaan! Oli mukava päästä näkemään nuorten taiteilijoiden liikekieltä ja saada siitä inspiraatiota ja ajatuksia, mahdollisesti myös omaan työskentelyyn.

Viimeisellä viikolla lähdimme torstaina kohti Kolia. Aurinko paistoi ja lämpötila kipusi nollan hujakoille. Arvioimme hankikannon olevan sen verran hyvä ja Kolin olevan suosittu kohde, että uskalsimme lähteä liikkeelle ilman lumikenkiä. Valitsimme reitiksi Mäkrän kierron (lähtö Peiponpellolta), jossa kiivetään upeille Kolin maisemille noin 3,5km. Muita kulkijoita oli vähän ja seuranamme olivat pääasiassa tykkylumiset puut ja niistä putoava lumi. Ylhäällä vierailimme luontokeskuksessa, paistoimme makkaraa ja ihailimme maisemia. Alaspäin lähdimme vasta auringon jo laskiessa ja hiljentyneessä metsässä oli hauskaa laskea liukurilla mäkiä alas. Suosittelemme kokeilemaan seuraavalla retkellä (jossa on tiedossa mäkiä) liukurin ottamista mukaan ja laskemalla alamäet!

Huomasimme, että kaksi viikkoa on aikalailla maksimiaika työskennellä niin intensiivisesti kuin me työskentelimme. Emme pitäneet yhtään pelkkää lepopäivää, vaan käytimme ne ulkona retkeillessä tai Joensuussa. Onneksi palaamme residenssiin uudemman kerran lokakuussa ja voimme sovittaa työskentelyrytmiä ja -tapoja sitä varten uudestaan. Seuraavalla kerralla aikomuksena on ainakin joko valmistaa kerralla enemmän ruokaa ja ottamalla sitä mukaan teatterille tai syömällä reilusti enemmän valmisaterioita.

Odotamme lokakuussa paluuta takaisin hieman pimeämpään, mutta värikkäämpään maisemaan!

Vänskä & Sara