Residency for artists and researchers in the Outokumpu Old Mine area.
Vanha Kaivos Residency – a unique place for art!
Vanha Kaivos Residency is located in Outokumpu, North Karelia, in the heart of Eastern Finland, within a historic mining area. This inspiring and tranquil environment provides the perfect setting for creative work, research, and networking. The residency invites artists and researchers from around the world to focus on their projects in a unique milieu surrounded by nature and history.
Vanha Kaivos Residency harmoniously blends art, research, and nature, offering guests a one-of-a-kind experience amidst North Karelia’s cultural heritage and natural beauty.
Apply for a residency and immerse yourself in the inspiring atmosphere of Outokumpu!
Immerse yourself in creative work amidst the tranquility and natural beauty of North Karelia. Join an international residency community and experience an inspiring atmosphere in a historic mining setting. Discover the application process and all that the residency has to offer!
Comfortable and bright living spaces provide a peaceful environment for residency work. Shared facilities include a kitchen, lounge, and dedicated workspaces for different art forms. At Vanha Kaivos, creativity and comfort come together in an inspiring setting!
Explore our comprehensive handbook, which contains all the necessary information for your residency visit. You’ll find practical instructions, details about local services, and tips on area attractions. The handbook helps you prepare for your stay and make the most of your time in Outokumpu.
Events in Outokumpu
Jossu rakastuu rööki suussa -sarjakuvan ideointi ja kuvakäsikirjoitus
Vanha Kaivos oli rauhallinen ja inspiroiva residenssijakso. Oli ihana vaihtaa Helsingin maisemat joulukuussa 2025 kiehtovaan ja unenomaiseen Outokumpuun. Tarkoituksenani residenssissä oli jatkaa alter-egoni ja sarjakuvahahmoni Jossun seikkailuja uudessa sarjakuva-albumissa nimeltä “Jossu rakastuu rööki suussa”, joka käsittelee rakastamista ja sen vaikeutta. Teos on jatkoa Jossun aiemmalle osalle “Jossu – Suomen Sweetheart”, joka taas käsitteli korona-aikaan liittyvää ahdistusta ja kuinka mieli voi olla ihmisen pahin vankila. Residenssi oli erinomainen paikka keskittyä piirtämiseen ja palata takaisin Jossun juurille. Aloitin piirtämisen vähän kerrakseen. Ensimmäisellä viikolla fiilistelin Outokumpua ja kiehtovaa kaivosaluetta, joka inspiroi minua lopulta tekemään Jossusta Outokumpu-zinen. Seuraavalla viikolla olin jo aivan työn touhussa. Tavoitteenani oli piirtää vähintään viisi erilaista piirrosta miettimättä sen enempää tulosta. Tärkeintä oli vain saada paperille jotain tekstiä ja/tai piirrustusta. Innostuin monen vuoden jälkeen tekemään Copic-tusseilla erilaisia kokeiluja. Kävin myös kävelyillä ja kirjoitin paljon Residenssin liitutaululle viikkoaikataulun sekä ajatuksia sarjakuvaan liittyen. Yksi parhaista asioista, mitä residenssistä sain, oli uusi ystävä. Kävimme paljon keskusteluja liittyen kuvataiteeseen, omiin teoksiimme ja sain hyvää palautetta sarjakuvaan liittyen. Keskustelut auttoivat minua avaamaan ja sanoittamaan Jossua paremmin. Tajusin kuinka Jossun teini-iän kaltainen dramaattisuus ja rakkauden jano inspiroi muita ja myös minua. Siitä inspiroituneena kirjoitin sarjakuvan juonen käsikirjoituksen, mitä en ajatellut aluksi saavani välttämättä valmiiksi. Residenssi oli parasta aikaa keskittyä taiteen äärelle. Teimme myös residenssiystäväni kanssa paljon asioita kuten luennoimassa kuvataiteilijan ammatista Riverian kuvallisen ilmaisun totettaja -linjan opiskelijoille, pidimme juhlat paikallisille kuvataiteilijoille sekä avoimet ovet Outokummun asukkaille. Kävin myös itse ensimmäistä kertaa ikinä Joensuussa. Sain paljon aikaan Outokummussa, mistä olen erittäin iloinen. Sekä minä että Jossu kiitämme mahtavasta ja ikimuistoisesta residenssijaksosta! Nimesi | Name: Otto Rummukainen Kerro itsestäsi | About the Author: Otto Rummukainen (1993) on Aalto-yliopistosta vuonna 2020 Taiteen maisteriksi valmistunut kuvataiteilija. Tällä hetkellä hän työskentelee kudonnan, keramiikan ja sarjakuvan kanssa. Populaarikulttuuri, kehollisuus ja ihmisyys ovat Rummukaisen taiteen kulmakiviä. Taiteessaan hän käyttää usein alter-egoaan Jossua, joka on fiktiivinen ei-binäärinen bimbo. Jossu etsii itseään ja rakkautta erilaisista paikosita kuten baareista, autiomaasta ja omasta huoneestaan yleensä tunnenkuohujen pauloissa. Hahmosta on julkaistu taidesarjakuvajulkaisu Jossu – Suomen Sweetheart (2022). Rummukainen tunnetaan myös hänen runsaista jacquard-kuvakudoksista, keraamisista kengistä ja naivistisesta piirrostyylistään. Jossun seikkailuja voi seurata tarkemmin täältä: https://www.instagram.com/katkera_jossu/
Lihan hedelmät – maalausta kehosta
Kiitos! Oli IHANAA saada mahdollisuus viettää joulukuu täällä. Outokumpu oli jo entuudestaan tuttu, koska opiskelin siellä muutama vuosi sitten. Oli mielettömän hienoa palata kaupunkiin. Aikaa tuhlaamatta ryhdyin maalaamaan. Sain tarkoitukseen tilavan huoneen. Sain paljon aikaiseksi. Toki tiedossa oli näyttely Taidekeskus Ahjossa, eli vähän pakkokin oli heilutella sutia. Sain tosi kivan residenssiystävän, jonka kanssa saunoimme ja keskustelimme ja nauroimme, pidimme juhlatkin. Paikka on ihana ja mielessäni on jo Oku-aiheinen puupiirrossarja… Kaipaan takaisin! Suosittelen <3 Nimesi | Name: Tiia-Riikka Hietanen Kerro itsestäsi | About the Author: Olen opettaja ja kuvataiteilija Tiia-Riikka Hietanen Turusta. Tämän hetken töissä käsittelen lihavaa kehollisuutta.
Tanshumanisti kevyessä muutoksessa
Vietin Outokummussa kaksi viikkoa kahden eri projektin parissa marraskuussa 2025. Residenssin ensimmäisellä viikolla työskentelin yhdessä kuopiolaisen kuvataiteilija Maijariitta Karhulahden kanssa Kuronta-esitysteoksen parissa. Kuronta on ulko- ja sisätilassa toteutuva esitystapahtuma, joka yhdistää ompeluperformanssia, tanssitekoja ja videostriimiä. Teos valmistuu kesällä 2026 Esitystaiteen seuran tuotantona. Järjestimme viikon päätteeksi deosdemon. Oli ilo ja etu päästä työstämään teosta eteenpäin tiiviisti työparini kanssa. Residenssin toisella viikolla keskityin soolotyöskentelyyn, kerron hieman enemmän siitä: Työstin työnimeltään “Transhumanismi-trilogia” teossarjan ensimmäistä osaa. Residenssin aikana tosin totesin, että “Tanshumanismi” voisi kuvata projektiani paremmin. Viikkoni sisälsi projektiin liittyvien bio-psyko-sosiaalisten rutiinien suorittamista sekä tanssitaiteellista ja koreografista työtä. Projektini ensimmäisessä osassa käytän varsinkin biohakkeroinnista tuttuja menetelmiä fyysisenä työstötapana ja koreografisen työn välineinä. Viikon aikana tanssin upeassa Kiisuhallissa, kuvasin tanssiani, tein yksinpuheluimprovisaatioita sekä julkaisin tallentamastani materiaalista videoita videopalvelussa ja somealustalla. Videot ovat minulle itsessään pienoistapahtumainen, tilaerityinen materiaaliteossarja ja ohjaavat tulevia projektin osia. Työskentelen harvemmin yksin ja oletin nytkin, että soolona työskentelystä tulisi tahmeaa. Viikko kuitenkin ehdottomasti kannatti. Viikon aikana vaikuttava ympäristö, rutiinit ja toisaalta elämän fokusoiminen olennaiseen eli tanssimiseen kantoivat taidetutkimusmatkallani. Viikon aikana minulle oli kiinnostavaa havainnoida erilaisia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Kuinka liikkeeni ja koreografiset ideani muuttuivat, kun sain päivittäin tanssia yksin ja keskittyneesti. Noudatin residenssin aikana myös esimerkiksi tiettyä ruokavaliota ja päivärytmiä, näitä muutoksia oli kiinnostavaa seurata erityisesti fyysisen ja henkisen jaksamiseni kannalta. Residenssissä päiväni yksinkertaistuivat ja jokseenkin säntillisestä rutiinista huolimatta viikon päätteeksi huomasin mieleni keventyneen. Huomasin, että kevys hiipi mukaan myös performatiivisuuteen. Itsessään tilan muutos, se, että olin minulle uudessa tilassa liikeessä, loi tanssilleni tietyt puitteet ja ohjasi koreografista prosessia omaan suuntaansa. Projektini etenemistä voit halutessasi seurata täältä: www.youtube.com/@HKpunanen Suuri kiitos Vanhan Kaivoksen Residenssille tästä mahdollisuudesta saada työskennellä taiteen parissa keskittyneesti ja inspiroivassa ympäristössä! Lämmin kiitos myös samaan aikaan residenssissä työskennelleille työryhmille yhteisen ajan ja tilan jakamisesta sekä varsinkin saunareissuista! Kiitos Outokumpu, nähdään jälleen! Nimesi | Name: Hanna Kahrola Kerro itsestäsi | About the Author: Hanna Kahrola (s. 1985) on tamperelainen vapaan kentän tanssitaiteen tekijä ja esiintyjä. Kahrola toimii taiteilijana usein kollektiivisissa, paikkatietoisissa, monitaiteisissa prosesseissa. Ajoittain hän työskentelee yksin. Hänen työssään muutoksessa ja paikalla oleminen käyvät vuoropuhelua. Hanna uskoo liikuttavan vaikuttamisen, fyysisen komiikan ja läsnäolevan ilmaisun voimaan.
Earth’s waters and substrate under extractive capitalism
We are Iuliia Gataulina and Natalia Batrakova, we work on the research project Pluriversal Waters, funded by the Kone Foundation and hosted by the Politics Department at Tampere University. Our research explores what happens to the Earth—specifically its waters and subterranean environments—under large-scale extractive capitalism. Iuliia Gataulina is a postdoctoral researcher with a background in political science and international relations, currently transitioning into the field of political ecology. Natalia Batrakova, trained as an architect, contributes to the project as a visual artist. Drawing from international political economy, political ecology, geophilosophy, and Earth sciences, we integrate visual practices into our research, including sketching, animation, photography, and videography. We spent two beautiful weeks in residency at the end of August 2025, closely examining the materialities of mining production: the tunnels, ore extraction and enrichment machinery, and the infrastructure of the mining site. We also visited Outolampi—a nearby lake rendered lifeless due to mine waste dumping. Our interest lies in how human-made machines and infrastructures manipulate the Earth—its waters and subterranean environments—through explosions, excavation, exposure of bedrock, and the creation of new chemical reactions, all in the pursuit of modernity, development, and profit. Beyond understanding the material processes of ore extraction and enrichment, we also experimented with various artistic practices. Natalia engaged deeply with the environment through sketching. Iuliia shot several rolls of film, which will be soaked in water and mud from the contaminated Outolampi area. We are curious to see what emerges from this chemical encounter, as the sulfuric acid present in the lake water interacts with the film’s chemistry. Inspired by the mining environment, we initiated a side photo project tentatively titled A Body of Copper. This project portrays Iuliia’s body moving through the tunnels, the crushing plant, and the waste area. It reflects the journey of copper—extracted and exposed—but also the vulnerabilities of human bodies, through which the extraction of ore from once uninhabitable subterranean environments has been made possible. The work we carried out in Outokumpu is contributing to our upcoming exhibition in Tampere, Frontiers and Temporalities of Extractivism, which will be held at Hirvitalo – Pispala Center for Contemporary Art from September 14 to October 5, 2025. We would like to thank the Old Mine Residency, and especially Esko Vihava, for providing us with the time and space to work in Outokumpu and significantly advance our project. We are also grateful to the fellow artists with whom we shared the residency period. Their inspiring work—and simply their presence in the house—enlivened our time and experience here. Kerro itsestäsi | About the Author: If you’d like to follow the development of our project, you can find us on Instagram at @pluriversal_waters or visit our project webpage: https://projects.tuni.fi/pluriversalwaters/
Kupari, kimallus, kateus / Copper, sparkle, envy
Olin residenssissä kaksi viikkoa, ja työn alla oli kupariin keskittyvä materiaalipohjainen kokeellinen lyhytelokuva. Teos sijoittuu laajempaan materiaalipohjaiseen liikkuvan kuvan teoskokonaisuuteeni, jonka parissa olen työskennellyt vuodesta 2022. Teoksen työstö alkoi jo ennen residenssiä tutkimalla Outokummun, kaivoksen ja kuparin historiaa, ominaisuuksia ja erikoisuuksia. Residenssissä tutustuin kaupunkiin, läheisiin ympäristöihin ja kaivoksen tiloihin, ja tämän pohjalta alkoi elokuvan kehitystyö sekä fiktiivinen dialogi kaivoksen kuparin kanssa. Kuparin fiktiivisien silmien välityksellä tarkastelin ihmisyyttä, aikaa ja etiikkaa erilaisista näkökulmista, ja syntyi lyhytelokuva, jonka kuvasin ja editoin toisella viikollani Outokummussa. Residenssin viimeisenä päivänä myös esitin valmiin teoksen museotunnelissa, jossa teos oli kuvattukin. Työn ohessa ehdin myös tutustumaan kaupungin tapahtumatarjontaan ja nähtävyyksiin, mitä olikin paljon. Nautin myös yöaikaan tähdenlentojen värittämästä taivaasta, kauniista luonnosta, ja etenkin Outokummun rauhasta. Kiitos myös Darialle, residenssissä samaan aikaan kanssani olleelle taiteilijalle – vaikka residenssijakso olikin intensiivinen, oli ihanaa jakaa se toisen taiteilijan kanssa. Iso kiitos Outokummun kaupungille, museolle ja etenkin museon henkilökunnalle ja Eskolle. Koko työjakso sujui erinomaisen mutkattomasti, ja olen edelleenkin kovin vaikuttunut etenkin siitä, kuinka suoraviivaista ja vapauttavaa oli työskennellä taiteilijana residenssissä. Koko residenssijakso oli kaikin puolin todella onnistunut, niin työn kuin kokemuksienkin puolesta. Kiitos vanha kaivos! Nimesi | Name: Riikka Haapasaari Kerro itsestäsi | About the Author: Riikka Haapasaari on taiteilija ja elokuvantekijä, jota kiinnostaa, kuinka ei-inhimilliset ja vailla tietoisuutta olevat toimijat voivat osallistua aktiivisesti eri elokuvantekoprosesseihin. Haapasaari on väitellyt filosofian tohtoriksi University of Sunderlandista (2021), ja tämän lisäksi hänellä on maisterintutkinto Royal College of Artista (2014) ja kandidaatin tutkinto Aalto-yliopistosta (2012). Haapasaari esittää teoksiaan kansainvälisesti, viimeisimpänä näyttelyssä Yö Gallerissa (06/2025, Helsinki), sekä äskettäisissä näytöksissä Meno Parkas -galleriassa (04/2025, Liettua) ja Art Alive -Festivaalilla (04/2025, Portugali). Tällä hetkellä Haapasaari työskentelee uuden kokeellisten lyhytelokuvien sarjan parissa, tutkien eri käsityömateriaalien toimijuutta. Työtä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Binaural Nodar sekä North Lands Creative. Kotisivut: https://www.riikkahaapasaari.com